Muumipeli

Suunnitelleet Tove ja Lasse Jansson
Peliohje

Miten se syntyi

Muumilaaksossa oli ollut vieraita. Oli ollut serkkuja sekä äidin että isän puolelta sekä tätejä. He viipyivät peräti kaksi päivää ja Muumimamma, joka ei enää lopulta tiennyt millä huvittaa vieraitaan, keksi viedä heidät kävelylle Muumilaakson ympäri. He vaelsivat Luolaan ja Uimarantaan ja purjehtivat Hattivattien Saareen. He kiipesivät vuorelle, jolta Taikurin hattu oli löytynyt ja kävelivät puron yli ristiin rastiin. Ja sireenipensaiden ohi ja palmulehtojen halki ja poikki rehevien niittyjen. Mutta vieläkään eivät vieraat osoittaneet kotiinlähdön merkkejä.

Niinpä Muumimamma vei heidät vielä yli Yksinäisten Vuorten niiden pohjoispuolella olevalle autiolle ylängölle, jossa tuskin kukaan oli koskaan käynyt. Sukulaiset valittivat, että heidän jalkansa tulivat kipeiksi paljosta kävelemisestä, mutta he valokuvasivat tarkasti kaikki nähtävyydet ja raapustivat hakkaamalla nimikirjaimensa Yksinäisten Vuorten huipulla olevaan kalliopaateen (siihen, joka on niiden kahden riippusillan välissä, sinähän tiedät). Ja sitten vieraat vihdoinkin lähtivät,

ja vasta silloin

Muumimamma huomasi, että Tahmatassu oli nakertanut reiän hänen laukkuunsa. Hän tyhjensi laukun koko sisällön ruokailuhuoneen pöydälle. Nenäliina oli jäljellä ja teräslanka ja eristysnauha ja kynäveitsi ja ne kuivat sukat ja aspiriinitabletit - mutta hillokellarin avain, kaksi simpukankuorta ja kahdeksan kaunista kiveä oli pudonnut. Avaimen katoaminen oli suuri onnettomuus, sillä Muumiperhe oli aikonut järjestää hauskat kemut juhliakseen vieraiden läksiäisiä. Ne kaksi simpukankuorta Muumimamma oli aikonut käyttää siihen simpukankuorilippaaseen, joka hänellä oli tekeillä Muumipapan sikarilaatikosta (Muumipappa oli alkanut hiljan polttaa piippua, mutta siitä huolimatta hänellä oli aina sikareita vieraiden varaksi).Kaikkihan tietävät miten tavattomasti Muumiperhe pitää kauniista kivistä ja nämä kivet olivat aivan erityisen hienoja, sillä ne oli poimittu Hattivattien Saarelta.

Muumimamma ryhtyi piirtämään kuutta Muumilaaksoa esittävää karttaa (ja niistä tuli peräti hienot, sillä Muumimammahan osaa tehdä melkein mitä vain), ja sitten hän vielä piirsi karttoihin vaeltamansa reitin. Sitten hän jakoi kartat Muumipapalle, Muumipeikolle, Niiskuneidille, Nuuskamuikkuselle ja Nipsulle ja yhden Muumimamma piti itse. Nyt oli jokaisen lähdettävä etsimään pudonneita esineitä.

Ja jotta etsiminen tuntuisi hupaisalta - Muumilaaksossa suoritetaan ikävätkin tehtävät hauskasti - Muumimamma lupasi vaivan palkaksi muutamia yllätyksiä, sillä yllätyksistä Muumiperhe pitää aivan erityisesti. Ja jotta etsiminen tuntuisi vielä jännittävämmältä Muumimamma sanoi, että se, joka löytää hillokellarin avaimen ja sitä paitsi onnistuisi löytämään vähintään kaksi kaunista kiveä tai yhden simpukankuoren, voittaisi pelin, jos hänen sen lisäksi onnistuisi viedä avain takaisin Muumitaloon kenenkään muun häntä estämättä tai pysähdyttämättä. Jos joku hänet pysähdyttäisi hänen olisi luovutettava avain sille, joka esti häntä jatkamasta matkaansa, ja avaimen uusi haltija saisi koettaa onneaan yrittäessään vuorostaan viedä avaimen Muumitaloon kenenkään häntä matkalla pysäyttämättä. Näin siis Muumipeli syntyi.

Peliin kuuluu:

• Pelilauta, joka on tarkka jäljennös Muumimamman piirtämästä kartasta. Lisäksi siihen on merkitty ne paikat, joihin eri esineet Muumimamman laukusta olivat pudonneet. (kertomuksessa juuri edellä)
• Hillokellarin avain, joka asetetaan avaimen kuvalla merkittyyn paikkaan pelilaudalla.
• 2 simpukankuorta, jotka asetetaan pelilaudalle valkeiden simpukankuorien päälle.
• 12 kaunista kiveä, joista 8 asetetaan keltaisilla ympyröillä merkittyihin paikkoihin. Loput jäävät kassaan yllätyskortteja varten.
• 6 upeaa pelinappulaa: Muumimamma, Muumipappa, Muumipeikko, Niiskuneiti, Nuuskamuikkunen sekä Nipsu. Valitse suosikkisi.
• 20 yllätyskorttia sekoitetaan ja pinotaan pöydälle selkäpuoli ylöspäin.
• Jokainen, joka pelin kuluessa joutuu tähdellä * merkittyyn ympyrään, ottaa pinosta kortin, jonka määräyksiä on noudatettava. Kortti pannaan pinoon alimmaiseksi.
• 1 noppa

Pelin kulku

Muumipeliin voi osallistua 2-6 pelaajaa. Edellä mainitut esineet asetetaan paikoilleen. Jokainen pelaaja valitsee itselleen pelinappulan ja aloittaa retkensä Muumitalosta. Korkeimman silmäluvun heittänyt lähtee ensin ja sen jälkeen vuoro vaihtuu myötäpäivään. Omalla vuorolla saa heittää vain kerran (ellei ole sattunut saamaan yllätyskorttia, josta saa ylimääräisen heiton) ja nappulaa on siirrettävä silmäluvun mukaisesti. Pelissä on kuljettava vain eteenpäin. Palatakseen taaksepäin on löydettävä sopiva paluureitti. Jos esim. olet tullut Muumitalosta teltan luokse ja haluat palata takaisin Muumitaloon, on sinun kuljettava esim. puuvajan taitse.

Pelin tarkoitus

On pyrittävä mahdollisimman pian - ennen kuin kukaan muu ennättää -hillokellarin avaimen luo ja vietävä avain takaisin Muumitaloon. Pelin voittaa se, joka ensimmäisenä tuo hillokellarin avaimen ja joko 2 kaunista kiveä tai yhden simpukankuoren Muumitaloon. Huomaa, että saadaksesi jonkin etsittävistä esineistä tai yllätyskortin sinun on jouduttava juuri asianomaiseen ympyrään. Ympyrän ohittaminen ei kelpaa. Jos sitten avaimen löytänyt pelaaja matkallaan joutuu ohittamaan jonkun toisen pelaajan tai joku toinen pelaaja ohittaa hänet (nyt on siis kysymyksessä ohitus, samaan ympyrään joutuminen ei tässä tapauksessa päde, ei myöskään vastaan tuleminen), silloin hänen on luovutettava avain sille, jonka hän ohitti tai joka ohitti hänet, ja silloin avaimen saaneen pelaajan on vuorostaan yritettävä palauttaa avain takaisin Muumitaloon. Muumitaloon ei tarvitse päästä tasaluvulla.

Matkalla voit joutua monenlaisiin vaikeuksiin

Pelilaudassa on myös kahdeksan mustaa ympyrää ja niitä sinun on yritettävä karttaa! Mustat ympyrät ovat seuraavat:

Puuvaja on Muumitalosta koilliseen. Jos joudut tähän, sinun on jäätävä pilkkomaan puita yhden heittovuoron ajaksi.

Palmuja on Taikurin Vuorelle johtavan tien varrella. Jos joudut pysähtymään tähän ympyrään, putoaa kookospähkinä päähäsi ja tulet tajuihisi vasta kahden pelivuoron kuluttua.

Puro Taikurin Vuorella on vaikea ylittää ja putoat puroon. Joudut virran vietäväksi kahden heittovuoron ajaksi. Kapuat ylös sillalle, jossa on punainen ympyrä ja jatkat haluamaasi suuntaan.

Mörkö seisoo tienmutkassa Taikurin Vuorelta itään. Jos joudut tähän ympyrään, kohmetut aivan jääkimpaleeksi etkä kykene liikahtamaankaan vaan joudut pysähtymään paikallesi yhden heiton ajaksi. (Kuten kaikki tiedämme, mörkö säteilee jäätävää kylmyyttä ympäristöönsä.)

Riippusilta Yksinäisillä Vuorilla. Se, joka pysähtyy sillalle, saa ankaran huimauskohtauksen eikä voi enää jatkaa matkaansa riippusiltaa pitkin. Hänen on käännyttävä ympäri (tässä erikoistapauksessa saa kääntyä takaisin) ja yritettävä toista tietä.

Purjehdusreitillä Ylängöltä Uimarantaan on kolme salakaria. Jos joudut mustaan ympyrään, olet ajanut karille. Päästäksesi jatkamaan matkaa sinun on jäätävä kahden heiton ajaksi vinttaamaan itseäsi ankkurin avulla karilta irti.

Huomaa, että et saa purjehtia lyhintä tietä Uimahuoneelta Ylängölle. Aallokosta näet, että on luoteistuuli ja sinun on luovittava ja purjehdittava Hattivattien Saaren sivuitse. Palatessasi saat purjehtia mitä reittiä hyvänsä.

Paljon huvia ja hyvää löytöonnea toivottaa Muumilaakson väki!

("Ja jotta oikeus tapahtuisi, on voittajan saatava hillovoileipä", sanoo Muumipeikko)